Category Archives: motofreak-col-2

Prätkäily – terveellistä puuhaa vai ei?

Kesä tuo motskarit teille

Varma kesän merkki on moottoripyörien saapuminen katukuvaan. Maamme ilmastosta johtuen prätkäilykausi on lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi. Usein kesä on Suomessa harmittavan sateinen, mutta vuonna 2018 olemme päässeet nauttimaan poikkeuksellisen aurinkoisista säätiloista, mikä on tietysti myös motoristien mieleen.

Prätkäonnettomuudet – väistämätön osa Suomen kesää?

Valitettavasti kesä tuo mukanaan myös moottoripyöräonnettomuudet, kuten esimerkiksi Salossa kesäkuun loppupuolella tapahtuneen onnettomuuden, jossa moottoripyörä törmäsi henkilöauton peräkärryyn. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on sattunut muun muassa Tuusulassa ja Alajärvellä.

Viime vuosina olemme nähneet monta synkkää motskarikesää, mutta mistä moottoripyöräonnettomuudet johtuvat? Ensinnäkin on hyvä muistaa, että liikenneonnettomuuksia tapahtuu kaikille tiellä liikkujille, mutta moottoripyöräonnettomuuksia tarkastellaan kriittisemmin. Tähän lienevät syynä moottoripyörien äänenvoimakkuus sekä joidenkin prätkäilijöiden piittaamaton ajotapa, jotka ikävä kyllä osaltaan mustamaalaavat kaikkia motoristeja. Onnettomuuksien tärkeimmät syyt lienevät prätkien tehojen kasvu, alkoholin käyttö, piittaamattomuus liikennesäännöistä sekä tieverkostomme kunnon heikkeneminen.

Onnettomuuksien määrä ei ole koko totuus

On totta, että onnettomuuksien määrä ja niistä uutisoiminen ovat lisääntyneet, mutta tämä ei tietenkään ole koko totuus. Ylen artikkeli visioi, että moottoripyöräily saattaisi olla joskus kiellettyä, mutta tuskinpa ihmiset ovat valmiita luopumaan moottoripyöräilyn tarjoamasta vauhdin hurmasta ja vapaudesta helpolla.

Onnettomuuksien varjoon jää valtava määrä nautintoa, jota prätkäily tuottaa. Nautinto on myös yhteydessä ihmisten hyvinvointiin ja elinikään. Jos joku purkaa raskaan työviikon paineita hyppäämällä satulaan, keneltä se on pois?

Tutkitusti terveellistä

Eräät tunnetuimmista prätkämerkeistä tulevat Japanista, jossa on paljon alaan liittyvää tutkimusta. Motouutiset kertoo tohtori Ryuta Kawashiman tutkimuksesta verkkosivuillaan. Kawashima on maailmankuulu neurotieteilijä, joka on esiintynyt muun muassa Nintendolle tehdyissä peleissä.

Yleisesti ottaen prätkäilystä voidaan todeta, että se treenaa kuljettajan aivoja. Kawashiman tutkimuksessa vertailtiin kahta ryhmää: päivittäin töihin ajavia sekä niitä, jotka eivät aja päivittäin. Kawashima totesi, että prätkäilijöiden aivojen kognitiivinen kapasiteetti kasvoi selvästi. Lisäksi prätkäilijät kertoivat stressitasonsa laskeneen ja olonsa olevan positiivisempi.

Mielenkiintoista on, että autoilu ei aktivoi Kawashiman mukaan aivojamme samalla tapaa, ellei matkalla ole yllättäviä tilanteita. Siispä voimme todeta, että prätkäily on terveellinen harrastus – kunhan ajaa liikennesääntöjä ja muita tielläliikkujia kunnioittaen.

Vedonlyönti moottoriurheilussa

Moottoriurheilusta tulee monelle ensimmäisenä mieleen ralli ja formulat, mutta sen pariin lasketaan kaikki urheilulajit, joissa kilpaillaan moottorein varustelluin ajoneuvoin. Moottoriurheilulajit voidaankin pääasiassa jakaa seuraavasti:

  • Autourheilu
  • Moottoripyöräurheilu
  • Moottoriveneurheilu
  • Lentokilpailut

Toki on olemassa muitakin harvinaisempia lajeja, kuten rekkarallit, drone-kilpailut sekä kauko-ohjattavien autojen kilpailut. Tässä artikkelissa keskitymme autourheiluun, jossa vedonlyönti on kiinteänä osana kisajännitystä.

Vedonlyönti autourheilussa

Vedonlyönti on olennainen osa autourheilua. Erityisen suosittua se on suomalaisten veikkaajien keskuudessa, mihin on vaikuttanut etenkin suomalaisten kuljettajien menestys, suomalaisten kiinnostus tekniikkaa kohtaan ja lisääntyneet mahdollisuudet vedonlyöntiin.

Yleisimpiä vedonlyönnin muotoja autourheilussa:

  • Aika-ajot
  • Kuski vastaan kuski
  • Voittajavedot
  • Palkintopallisijoitukset

Veikkaus ei enää hallitse koko rahapelikenttää, sillä vedonlyönti netissä on vapautunut kilpailulle, mikä on myös edesauttanut alan kasvua. Unibet, Betsson ja NordicBet ovat suomalaisten suosimia, tunnettuja vedonvälittäjiä internetissä, ja niiden avulla veikkaamaan pääsee vaikkapa oman matkapuhelimen avulla muutamalla näppäyksellä. Nykyään monet nettikasinot, kuten River Belle online casino, tarjoavat kasinopelien ohella myös urheiluvedonlyöntiä.

Autourheilun muodot

Autokilpailuja on järjestetty lähes tulkoon siitä lähtien, kun ensimmäiset polttomoottoriautot yleistyivät, ja ensimmäiset kisat pidettiin vuonna 1896. Daimlerin moottorilla ajanut Peugeot oli tuolloin yksi kisan voittajista. Esittelemme seuraavaksi yleisimpiä autourheilumuotoja.

  • Carting

Monet huippukuljettajat ovat aloittaneet cartingista, joka onkin ennen kaikkea nuorten suosima hharrastus, sillä siinä oppii turvallisesti autourheilun perusteet.

  • Ralli

Rallit ajetaan useimmiten kapeilla julkisilla teillä niin, että kilpaosuudet on suljettu muulta liikenteeltä. Tien alustana voi toimia mm. asvaltti, sora, lumi ja jää. Suomalaiset ovat menestyneet erinomaisesti rallin mm-kisoissa, joiden voittajista jopa 40 prosenttia tulee Suomesta. Kuuluisia suomalaisia kuljettajia ovat mm. Tommi Mäkinen, Ari Vatanen ja Marcus Grönholm.

  • Formula 1

Ensimmäiset Formula 1 -kisat järjestetiin vuonna 1950. Kilpailuissa ajetaan yksipaikkaisilla autoilla yrittäen voittaa muut kuljettajat nopeudessa. Radat on useimmiten tehty vartavasten autokilpailuja varten ja ne sisältävät sekä suoria että mutkaisia osioita. Glamouristaan tunnetut Monacon Grand Prix -kilpailut käydään kuitenkin Monte Carlon kapeilla kaduilla. Rallin tapaan Suomesta tulee monia huipputason formula-kuljettajia, kuten Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas.

  • Kiihdytysajot

Tässä autourheilun muodoissa tarvitaan erityisvalmisteisia autoja, jotka kiihtyvät mahdollisimman nopeasti aina maaliin asti reilun 400 metrin matkan lähtien liikkeelle paikaltaan.

Moottoripyöräilyn onnen ja epäonnen suku

Keksinnöstä kilparadoille

Monet meistä ovat nähneet sukunimen “Dunlop” renkaiden kylkeä koristamassa. Tästä keksinnöstä voimme kiittää herraa nimeltä John Boyd Dunlop, joka vuonna 1887 kehitti ensimmäisen ilmakumirenkaan. Historia tosin kertoo, että idea oli patentoitu jo vuonna 1847 William Thomsonin toimesta. Dunlop oli kuitenkin se taho, joka teki lopulta renkaista bisnestä.

Myöhemmin moottoriurheilun kehittyessä Dunlopista tuli tunnettu moottoriurheilun sponsori. Mielenkiintoista on, että moottoriurheilu tietää sukunimen Dunlop eräästä toisestakin syystä, sillä herrat Joey, Robert, William ja Michael Dunlop ovat menestyneitä moottoripyöräilijöitä. Yhteisestä sukunimestä huolimatta heillä ei ole ainakaan kovin läheisiä sukujuuria renkaiden kehittäjä-Dunlopin kanssa.

Dunlopin dynastia

Dunlopien suvulle sattuu sekä hyvässä että pahassa mielessä. Seuraavassa osiossa käymme hieman läpi kutakin kilparadoilla nähtyä Dunlopia.

Joey Dunlop

Dunlopeista menestyksekkäin on William Joseph Dunlop, kilpanimeltään Joey Dunlop. Hän on tunnettu ennen kaikkea Mansaaren TT-ajojen menestyksestään: 26 voitollaan Dunlop on ajojen kaikkien aikojen menestynein kilpailija. Vuonna 2000 Joey osallistui Tallinnassa kolmeen kilpailuun. Kaksi ensimmäistä hän voitti, mutta viimeisessä kilpailussa hän menetti pyöränsä hallinnan, osui puuhun ja menehtyi välittömästi.

Robert Dunlop

Robert Dunlop on Joeyn pikkuveli. Myös hän kilpaili Mansaaren TT-ajoissa voittaen siellä viisi kertaa. Vuonna 1994 hän joutui vakavaan onnettomuuteen kisassa, mutta monien yllätykseksi pystyi palaamaan kilparadoille. Vuonna 2008 hän osallistui 250-kuutioisten aika-ajoon North West 200-kisassa. Pyörään tuli ongelma, ja Dunlop painoi epähuomiossa jarrua kytkimen sijaan, lentäen ohjaustangon yli. Kilpakumppani osui Dunlopiin, ja hän menehtyi myöhemmin saamiinsa vammoihin.

William Dunlop

William Dunlop on Robertin poika. Vastikään saimme kuulla suru-uutisen Williamin kuolemasta. William osallistui Skerries 100-kisaan, jonka harjoitussessiossa hän joutui kolariin ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Williamia jäivät kaipaamaan paitsi hänen raskaana ollut tyttöystävänsä Janine sekä heidän tyttärensä Ella, myös tuhannet hautajaisiin osallistuneet fanit ja ystävät.

Michael Dunlop

Michael Dunlop on Dunlopin dynastian nuorin ja ainut vielä elossa oleva. Vuonna 1989 syntynyt kilpailija on saavuttanut Mansaaren ajoissa jo 19 voittoa ja tehnyt erilaisia ennätyksiä. Nimellä Raivohärkä tunnettu kilpailija ihastuttaa aggressiivisella tyylillään katsojia, mutta ärsyttää monia kilpailijoita. Aika näyttää, nouseeko Williamin pikkuveli Dunlopin menestyksekkäimmäksi – ja viekö Dunlopien kirous aikanaan hänetkin kilparadoilta suoraan hautaan.